Koulutukselle riittävä tuki nuorten parhaaksi!

Säykki-lehden kolumni

Säykki-seuran 20-vuotisjuhlassa elokuun viimeisenä päivänä oli ilo tavata tuttuja ja jakaa Säynätsalon kansakoulukokemuksia ja muistoja Marjalasta. Martat olivat loihtineet upeat kattaukset ja tarjoilut. Juhlapuheessa tuotiin erinomaisesti esille Hanna Parviaisen merkitys säynätsalolaisten hyvinvointiin niin koulurakennuksen, lastentarhan (Marjalan) kuin kirkkorakennuksen toteutumisen osalta. Sosiaalinen kestävyys tuli jo silloin Säykkiin jäädäkseen. Tänä päivänä yritysten kokonaisvastuuta työntekijöistään saa usein hakea kuin neulaa heinäsuovasta.

Nuorista kokonaisvaltaista tukea peräänkuulutan myös valtion ja kuntien talousarviovalmistelussa. Valtio kurittaa ammatillista koulutusta 120 miljoonalla eurolla. Osa siitä kohdistuu suoraan Gradian ammatilliseen koulutukseen. Kunta ei voi tukea ammatillista koulutusta ilman valtionosuuden vähenemistä. Lukiokoulutuksessa on toisin. Koulutuskuntayhtymä Gradialla on kaksi lukiota: Lyseo ja Schildt. Niiden opiskelijoista 80% on jyväskyläläisiä. Muuratsalosta, Säykin kautta, kulkee bussi 16 suoraan Gradian Harjun ja Viitaniemen toimipisteisiin, joissa sijaitsevat ammatillisen koulutuksen lisäksi Lyseon lukio ja Schildtin lukio. Päivälukioissa on yhteensä noin 2750 opiskelijaa.

Jos Jyväskylän kaupunki leikkaa lukiotukeaan, niin leikkaukset kohdistuvat suoraan lukio-opintoihin. Löysää lukiokoulutuksessa ei yksinkertaisesti ole. Jyväskylän kaupungin lukiotuki on ollut aiemmin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa ja vuodelle 2024 yhteensä vain 1,1 miljoonaa euroa. Nykyinen lukiotuki on olennaisesti pienempi kuin verrokkikaupunkien. Jyväskylän lukiotuki on vain 400 euroa opiskelijaa kohden vuodessa, kun esimerkiksi Kuopiossa tuki on 1000 euroa ja Tampereella 800 euroa.

Jos kaupungin lukiotukea vielä pienennetään tai poistetaan, niin on todennäköistä, että lukion valinnaisuus pienenee, ryhmäkoot nousevat 35:een ja ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja vähennetään tai ne poistuvat kokonaan. Tämä olisi erittäin ikävää lukiota käyville ja aloittaville nuorille. Se lisäisi eriarvoisuutta, kun osa perheistä ostaisi valmennusta ylioppilaskirjoituksiin yksityisiltä markkinoilta.

Olisi järkevintä, että Jyväskylän kaupunki päättäisi, ettei enää leikkaisi lapsiin ja nuoriin kohdistuvista palveluista ja tuista sekä tekisi valtuustokauden mittaisen sitovan suunnitelman lukiotuen suuruudesta vuositasolla. Mielestäni voisi myös harkita, kuten pääkaupunkiseudulla tehdään, että kaikki kunnat maksaisivat lukiolaisistaan todellisen lukumäärän mukaan sovitun lukiotuen Gradialle – ja päinvastoin. Näin Jyväskylä ei olisi ainoa kunta Keski-Suomessa, joka maksaa lukiotukea lukio-opiskelijoista koulutuksen järjestäjälle.

Oppivelvollisuuden laajentamisen mukana tuen tarpeet myös lukiossa ovat kasvaneet. Erityiseen tukeen kannattaa satsata jo hyvään alkuun pääsemiseksi. Siksi ei pidä tiukan talouden aikana hylätä lukiota käyviä nuoria suurempiin opetusryhmiin ja vähemmälle valmistautumiselle ylioppilaskirjoituksia ajatellen. Toki voitaisiin myös kyseenalaistaa ylioppilaskirjoitusten korostunut merkitys jatko-opintoihin. Näin estettäisiin nuorten uupuminen lukiovuosina. Nuoruuden lukio-opintojen arvosanat eivät saisi ratkaista tulevaisuuden opintoja liikaa. Ei ole mitään järkeä jäädä loputtomasti uusimaan ylioppilaskirjoituksia parempien arvosanojen toivossa. Eteenpäin elävän mieli. "Olennaisempaa kuin mitä opiskelija oppii opetussuunnitelmasta, on mitä hän oppii itsestään oppijana."

Vielä muutaman viikon takaisesta uhkatilanteesta Gradian Viitaniemen toimipisteessä. Se herätti myös paljon valtakunnallista mediahuomiota. Ei käy kateeksi epätietoisuudessa tuntikaupalla olleita sisälle suojautuneita opettajia ja opiskelijoita. Onneksi kukaan ei vahingoittunut. Läheltä seuranneena mielestäni Gradian johto ja henkilökunta hoitivat tilanteen erinomaisesti. Jälkikäteen järkyttävintä on, miten valeuutiset somessa levisivät ja syyttömän nuoren kuvaa levitettiin. Toivottavasti kyseiselle nuorelle on esitetty laajasti anteeksipyyntöjä ja kuvaa aiheetta levittäneet vastaavat teoistaan. Yhteiset etukäteen sovitut toimintatavat uhkatilanteissa ovat kullanarvoisia. Tärkeintä on toimia vaaratilanteita ehkäisevästi. Eriarvoistumisen aktiivinen vähentäminen on yhteiskuntarauhan paras tae. Kuljetaan Hanna Parviaisen viitoittamalla tiellä.

Jyväskylän kaupungin lukiotuki käytetään täysimääräisenä lukio-opetukseen. Tuen väheneminen vaikuttaa siten suoraan opetuksen määrään ja kohdistuu jyväskyläläisiin nuoriin. Tuen 1,1 miljoonan nykytasoon tehtävää supistamista on mahdotonta toteuttaa yksittäisiä opintojaksoja karsimalla.

Rakenteellisena ratkaisuna perusryhmäkoon nostaminen 30 opiskelijasta joko 32-33 tai 35 opiskelijaan on välttämätöntä. Tällä on mahdollista saada säästöä n. 180 000-360 000 euroa lukuvuodessa sen mukaan, onko aloittavia ryhmiä 14, 13 vai 12.

Pelkästään tällä toimenpiteellä ei tulopohjaan syntyvää rahoitusvajetta pystytä kattamaan, eli myös muita alla kuvattuja toimenpiteitä on välttämätöntä tehdä.

a. tuki 900 000 euroa

• Toimintaa on aiemman tuen leikkauksen perusteella sopeutettu siinä määrin riittävästi, että taataan lukiokoulutuksen järjestäminen päivälukioiden opetusryhmien koon, opintotarjonnan, erityisen koulutustehtävän linjojen ja opiskelijan yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamisen suhteen nykymuotoisena, mikäli muu tulopohja pysyy nykyisellä tasolla.
• Aikuislukion toimintaedellytyksiä omana oppilaitoksena arvioidaan kriittisesti.

b. tuki 500 000 euroa

• Päivälukioiden ryhmäkokojen ylärajaa nostetaan opetustilojen mahdollistamaan maksimikokoon. Osa opetusryhmistä tulisi olemaan noin 36-38 opiskelijan ryhmiä opetustilojen mahdollisuuksien mukaan.
• Uudet opiskelijat (420 opisk. / päivälukio) jaetaan molemmissa päivälukioissa 14 perusryhmän sijaan 13 perusryhmään. Ryhmäkoko nousee 30 opiskelijasta 32-33 opiskelijaan.
• Ryhmän perustamisen alarajaksi määritellään lähtökohtaisesti 20 opiskelijaa nykyisen 15 opiskelijan sijaan. Opiskelijan yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen vaikeutuu ja mm. ylioppilastutkinnon kokeisiin valmistautumisen mahdollisuudet kapenevat.
• Paikallisten valinnaisten opintojaksojen tarjontaa (mm. ylioppilastutkinnon kokeisiin valmistavat kertausopintojaksot) supistetaan ja toteutustapoja joudutaan miettimään uudelleen. Opiskelijan valmiudet osallistua ylioppilastutkinnon kokeisiin ovat vaarassa heikentyä osin merkittävästikin.
• Osa valtakunnallisista valinnaisista opinnoista toteutetaan vain joka toinen vuosi. Opiskelijoiden opintopolut kapenevat.
• IB-linjan opiskelijaksiottoa saatetaan joutua supistamaan (60->30). Tarjottavien oppiaineiden määrää rajoitetaan.
• Musiikin erityisen koulutustehtävän linjasta saatetaan joutua luopumaan, ellei valittuja opiskelijoita ole vähintään aloituspaikkojen verran. Tulevana lukuvuonna opetusta voidaan toteuttaa, vaikkei uusia opiskelijoita olekaan aivan aloituspaikkojen verran.

c. tuki 0 euroa (edellisten toimenpiteiden lisäksi)

• Paikallisista valinnaisista opintojaksoista (mm. kertausopintojaksot) joudutaan luopumaan käytännössä kokonaan.
• Käytettävissä olevien oppimateriaalien valintaperusteena on ainoastaan hinta. Osassa oppiaineista turvaudutaan ilmaismateriaaleihin. Päätös heikentää opettajan ja oppiaineiden aineryhmien pedagogista vapautta merkittävästi. Suurena huolena on henkilöstön kuormittumisen lisäksi vaikutus opiskelijoiden oppimiseen.
• Aikuislukiotoiminnan toteuttaminen sekä IB-linjan ja musiikkilinjan opetuksen järjestäminen nykymuodossa ei ole mahdollista.
• Opetusryhmien koot joudutaan kasvattamaan kaikilta osin maksimiin.
• Uudet opiskelijat (420 opisk. / päivälukio) jaetaan molemmissa päivälukioissa 14 perusryhmän sijaan 12 perusryhmään. Ryhmäkoko nousee 30 opiskelijasta 35 opiskelijaan.
• Osa opinnoista toteutetaan vain verkko-opintoina.

Rahoituksen leikkaaminen johtaa opetuksen vähentämiseen ja se aiheuttaa Gradia-lukioissa hyvin todennäköisesti YT-menettelyn, ellei eläköitymisillä saada kompensoitua vähentyvää työmäärää.

Tilaratkaisuja varmaan tehdään kaikissa vaihtoehdoissa kuntayhtymän kiinteistöohjelman mukaan. Tavoitteena pitää olla, että käytettävissä olevista resursseista mahdollisimman paljon kohdistuu opetukseen.