Valtuuston kyselytunti 1.9.2004
Lehdistössä on ollut paljon keskustelua iltapäivätoiminnasta ja erityisesti 2. –luokkalaisten iltapäivätoimintapaikkojen puutteesta Helsingissä. Iltapäivätoiminta ei ole subjektiivinen oikeus, mutta on lain hengen ja koululasten edun mukaista, että iltapäivän voi viettää turvallisen aikuisen ohjauksessa. Samalla vanhemmat voivat olla rauhallisin mielin työssä tai opiskelemassa. Tutkimusten mukaan 10 tuntia yksin viikossa alle 14 –vuotiaana aiheuttaa oireita.
Helsingissä iltapäivätoiminta on suurelta osalta leikkipuistojen varassa. Ryhmämuotoisesta iltapäivätoiminnasta on kysyntää enemmän kuin tarjontaa erityisesti Pohjois-, Koilis- ja Itä-Helsingissä. Leikkipuistoverkosto ei ole kattava ja niissä voi olla iltapäivän välipalaan ilmoittautuneiden 1. – 2. –luokkalaisten lisäksi useita kymmeniä lapsia. Niiden sisätilat eivät ole tällöin riittäviä sateen sattuessa. Valtionosuuden saaminen iltapäivätoimintaan edellyttää, että on osoitettavissa iltapäivätoimintaryhmä ja siitä vastaavat ohjaajat, jotka vastaavat toiminnan suunnitelmallisen sisällön toteuttamisesta. Avoin toiminta sellaisenaan ei sisällöltään riitä valtion osuuden saamiseen.
Kaikkien hallintokuntien panostusta järjestöjen kanssa tarvitaan, jotta koululaisten iltapäivätoimintaa on Helsingissä tarjolla tarvetta vastaavasti. Yksinäiset iltapäivät tulevat kalliiksi.
Mihin toimenpiteisiin khs ryhtyy jotta
a. 1. – ja 2. luokkalaisten iltapäivätoimintapaikkoja saadaan pian tarvetta vastaavaksi?
b. leikkipuistojen iltapäivätoiminnan sisältöjä ja toimintaa kehitetään Helsingissä siten, että ne vastaavat jatkossa valtionosuuksien saamisen kriteereitä?
Sirkku Ingervo (vihr.)