Miljardi keskustatunneliin vai peruspalveluihin?

Jo kerran vihreiden tuella kuopattu keskustatunneliajatus heräsi jälleen henkiin yllättäen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Mutta kuka haluaa maksaa miljardin siitä, että erityisesti espoolaiset pääsisivät nopeammin pari kilometriä kantakaupungin läpi?

Jos rahaa on käytössä miljardi enemmän, niin parempiakin rahanreikiä löytyy. Vihreät näkemykset tukevat heikompien asiaa siten, että myös vammaisten oikeuksista tasavertaiseen elämään pidetään kiinni. Vammaisten ihmisten henkilökohtaisten avustajien saaminen on monen mielestä ollut hankalaa. Valtakunnallisesti ei vielä olla subjektiivisen oikeuden tilanteessa. Silti elämää tasa-arvoistava riittävä budjetointi avustajapalvelluihin olisi merkittävä askel. Toki kotipalveluja ja siivouspalveluja varmaan tarvitaan lisäksi jatkossakin. Eikä avustaja oikeata ystävää korvaa. Silti tasavertainen harrastuksiinkin ja kotoa toisten ihmisten pariin pääseminen on ihmisarvoisen elämän kannalta olennaista.

Jo käynnistynyt rakennemuutos sosiaalisektorilla on kehitysvammaisten asumisen siirtyminen laitoksista kodinomaisempiin ratkaisuihin. Tämä vaatii siirtymävaiheessa lisää rahaa, myös avustajapalveluihin.

Useampi vammautunut tai syntyjään vammainen ihminen pystyisi antamaan työpanoksensa kaupungin, yksityisen yrittäjän tai järjestön palvelukseen, kunhan työolosuhteet hoidetaan kuntoon ja tarvittava lisätuki mahdollistuu.

Kuljetuspalvelut ja niihin liittyvät puutteet ovat puhuttaneet laajasti Helsingissä jo vuosia. Ja ihan syystäkin. Nyt pyritään onneksi saamaan kunnalle parempi kokonaisvastuu toiminnasta antamalla kuljetuspalvelujen kokonaisuus kaupungin oman liikelaitoksen, Palmian, hoidettavaksi. Kuitenkin on tärkeää, että sosiaalivirasto vastaa edelleen asiakasohjauksesta ja puuttuu ongelmatilanteisiin tarvittaessa jatkossakin. Asiakasta ei saa jättää ongelmatilanteissa yksin.

Sosiaali- ja terveyssektoreiden budjettipaineet ovat tuntuvat, toisaalta sosiaali- ja terveystoimen yhdistyminen yhdeksi hallintokunnaksi naapurikuntien tapaan ei ole vielä toteutunut Helsingissä. Lastensuojelulain uudistus vaatii paljon Helsingissä lisää päteviä sosiaalityön ammattilaisia ja ennen kaikkea panostusta varhaisempaan tukeen ja puuttumiseen. Nyt lastensuojelussa on aivan liian paljon muodollisesti epäpäteviä työntekijöitä. Helsingin tulisikin kiireesti järjestää oma täydennyskoulutus sopiville henkilöille, miettiä palkkaratkaisut ja työsuhdeasuntojen saatavuus kokonaisuutena pätevien ja pysyvien sosiaalityöntekijöiden saamiseksi.

Helsingin tulisi olla Suomen paras kuntatyönantaja. Tällöin työvoiman saatavuus ei olisi suuri ongelma. Henkilöstömitoituksen saamisella valtakunnallisen suosituksen mukaiseksi, erityisesti työvoimapulan hoito- ja hoiva-aloilla, on kiire.

Myös hoitotakuun toteutumista on seurattava ja tarvittaessa reagoitava talousarvion valmistelussa. Muistihäiriötä sairastavien määrä on kasvussa. On järkevää mahdollistaa riittävästi tuettua asumista heille kotona tai turvallisuussyistä kodin ulkopuolella. Tämä vaatii uutta ajattelua ja uuden toiminnan käynnistämisen tukemista.

Peruspalveluiden parantamista kaivataan kipeästi väestön ikääntyessä. Onko syytä laittaa rahaa kunnollisiin peruspalveluihin, joiden saatavuuteen voi luottaa. Vai upottaa miljardi veroeuroa henkilöautojen kulkua nopeuttamaan kantakaupungin läpi?. Kuka haluaisi veroäyrinsä nousevan keskustatunnelin takia? Minä en ainakaan. Ihminen on arvokkaampi kohde.

Tuntikehyssäästöjen purkamisessa on lukioiden vuoro. Lukioiden opetusryhmäkoot monien pakollisten aineiden osalta ovat mammuttimaiset. Jos ja kun Espoo ja Vantaa tulevat mukaan tasaamaan kustannuksia, niin asia korjaantuu ainakin pakollisten aineiden kurssien osalta. On silti mielenkiintoista, että pala palalta eri tehtäväalueita siirrellään kyseisiltä sektoreilta toiselle, sen sijaan että ne olisivat saman hallintokunnan sisällä ja asiat voitaisiin miettiä lähtökohtaisesti kokonaisuuksina, kuten ihminenkin eri tilanteissa ja ikäisenä on. Vihreä ryhmä esittääkin, että sosiaali- ja terveyssektoreiden yhdistyminen tutkitaan. Yhteistyön lisäämiseksi ja kuntalaisen parhaaksi.

Sirkku Ingervo