Koillisen sosiaali- ja terveystoimen budjettiesitys on jälleen alimitoitettu. Alueellamme käytetään enemmän kunnallisia palveluja kuin muilla alueilla keskimäärin. Terveyspuolella olisikin syytä ottaa palvelujen käyttöaste mittariksi vanhuksien lukumäärän painottuvan indeksikertoimen sijasta, jotta lääkärille pääsy Koillis-Helsingissä nopeutuisi.
Omaishoidon tuki ja vammaisten palvelut ovat myös rimaa hipoen budjetoitu. Kuitenkin myös koillishelsinkiläisillä tulee olla samat oikeudet näihin tukiin kuin muittenkin suurpiirienkin alueilla asuvilla koko vuoden ajan.
Kuka uskoo, että lapsivaltaisella Koillis-Helsingin alueella haetaan vähemmän päivähoitopaikkoja kuin kaupungissa keskimäärin? Kuitenkin jaostolle esitettiin tätä. Yksittäisten jaoston jäsenten on vaikeaa tietää totuutta tarpeesta ellei virkamies sitä kerro. Alibudjetoitu päivähoito tuottaa lisäpaineita lopettaa vanhojen alueiden päiväkoteja, jotta uusia voidaan uusille alueille perustaa. Oikein mitoitettu päivähoidon budjetti ei tuottaisi kohtuutonta painetta lopettaa toimivia päiväkoteja alueilla (esim. Vilja Ylä-Malmilla), jossa lapsien määrä on uusimman tilaston mukaan onkin kasvussa. Päivähoidon alimitoitettu budjetti ei voi olla vaikuttamatta myös vakituisten sijaisten palkkaamiseen ja ryhmämuotoisen iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Onko Koillis-Helsingissä enää yhtään tavallisten lasten iltapäivätoiminta ryhmää missään päiväkodissa? Tarvetta ainakin olisi, jos vain tiloja löytyy koulun lähistöltä tai koulusta. Sosiaali- ja opetus-toimen yhteistyötä tarvitaan enemmän jatkossa iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Leikkipuistoverkosto ei ole kattava eikä riittävä tuki läheskään kaikille tavallisille pienille koululaisille viitenä päivänä viikossa koulupäivän pituisen ajan verran. Vapaaehtoisjärjestöjen varaan ei voida 7 -8 -vuotiaiden puolipäivähoitoa jättää.
Valtuusto hyväksyi onneksi budjettikäsittelyssään seuraavanlaisen ponsiesitykseni: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että syrjäytymiskierteen ehkäisemiseksi vuorotyössä käyvien yksinhuoltajien 1-2 -luokkalaisille järjestetään tarpeen niin ehdottomasti vaatiessa ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa ympärivuorokautisessa päiväkodissa tai muulla sopivalla tavalla. Kuka hyvänsä lapsi oireilee, jos joutuu toistuvasti olemaan iltoja ja öitäkin yksin. Jos koululaisten iltapäivät olisivat turvallisia ja osittain ohjattuja, niin huumeongelman rahoitustarve pienenisi olennaisesti. Pahaolon itselääkitykseen olisi vähemmän syytä.
Sirkku Ingervo (vihr.)