Unelmia toteuttamassa

Matkustaminen ja opiskelu ovat aina olleet intohimoni. Tutustuminen uusiin paikkoihin, kulttuureihin ja ihmisiin. Tapoihin ajatella. Heinäkuussa sain mahdollisuuden yhdistää matkustaminen ja opiskelu. Olin oppimaan oppimisen taitojen kansainvälisessä konferenssissa Seattlessa USA:ssa kertomassa Helsingin kouluissa tapahtuvasta kehityksestä ja oppimassa ajattelutaitojen ohjausta erityisopettajan työtäni varten. Joitakin vuosia sitten en olisi millään uskonut, että saan olla yhtenä pääluennoitsijana kansainvälisessä psykologien ja opettajien tutkijakonferenssissa. Kuitenkin näin kävi.

Tapasin eri puolelta maailmaa uusia ihmisiä, joilla on samoja kiinnostuksen alueita. Ihanaa. Sain uuden chileläisen ystävän naisesta, joka on elävänä esimerkkinä itsensä ja muiden kunnioittamisesta sekä lämmön antamisesta. Esittelykierroksella hän sanoi kaikille vieraille ihmisille tulleensa ennen kaikkea nauttimaan heidän ystävyydestään. Mikä elämän asenne! Virheistäkin voi oppia. Mallista oppii parhaiten. Niin lapsi kuin aikuinen.

Vanhemmat ovat lapsensa ensimmäiset kasvun tukijat. Kun miettii elämäänsä myönteisesti vaikuttavaa ihmistä ja sitä mikä hänessä vaikuttaa eniten? Lämpö, kuunteleminen vai kunnioitus? Opettajana ja äitinä haluan tukea lapsieni ja oppilaideni hyvää itsetuntemusta.. Itseluottamus on itsekunnioitusta ja positiivista uskomusta itsestä ja kyvystään kohdata haasteet. Silloin uskaltaa ottaa riskejä oppia ilman että pelkää epäonnistumista. Muistot itsestä onnistumistilanteissa antavat voimia, silloin kun ei tunne itseään varmaksi. Virheet eivät pelota, kun niitä voi miettiä rauhassa tai yhdessä.

Opettajan ammatti on tuntemattomaan tulevaisuuteen kasvattamista. Tulevaisuus riippuu sitä, miten tämän päivän lapset oppivat ajattelemaan hyvin ja kriittisesti eikä vain tiettyä koetta tai ylioppilaskirjoituksia varten. Mitä opettaja puhuu, ei ole niin olennaista, kuin se mitä oppilas ajattelee. Lämmin vuorovaikutus lapsen kanssa on tärkeintä niin kotona kuin koulussa.

Elämä on yllätyksellinen Pääsin yllättäen unelmieni Alaskaan. Kohtasin ihania ihmisiä, joiden kanssa sain jakaa niin karaokelaulamista kuin intiaanien eilisen arkea. Vaikeissa luonnonolosuhteissa tärkeintä oli että jokaisella oli paikka ja tehtävä yhteisössään. Arjesta selviämiseen antoi voimaa kuulumisen ja arvostetuksi tulemisen tunne. Alaskan intiaanin viisaudesta on opittavaa tämän päivän Suomeenkin.

Yksinhuoltajan arki ei aina hymyilytä, mutta tänä kesänä sain yltäkylläisesti lämpöä ja arvostusta. Niillä elän pahankin päivän yli. Lentäessäni vesitasolla Alaskan lumisten vuorten ja turkoosin sinisten jäätiköiden yläpuolella, tajusin, että kaikki on mahdollista. Unelmat toteutuvat. Se herätti kiitollisuuden tunteen. Kiitollisuuden tunne tekee pehmeäksi, joustavammaksi. Ja näkee ihmisissä heidän hyvät puolensa ja mahdollisuutensa. Unelmat voivat toteutua. Tänäänkin. Täällä.

Sirkku Ingervo (vihr.)