Olin kesällä Amerikassa ja kun tilasin pienen kahvin, sain 2 desilitran mukin. Kysyin, mikä sitten on iso kahvi? Minulle näytettiin kuuden desilitran mukia. Kun halusin ostaa yhden paketin keksejä, niin oli ostettava ExtraSuperMega -pakkaus eli 5 pakettia keksejä. Hämmentävää.
Mega-ajattelu näyttää ehtineen myös Helsinkiin ja koulujen suunnitteluun. Pohjois-Helsingin suurlukio on suunniteltu 900 oppilaan kouluksi eli 200 oppilasta suuremmaksi kuin yksikään kaupungin erikoislukioistakaan tähän asti on ollut. Valinnaisaineet ovat lukion houkuttelevuuden tae, mutta tarvitaanko niiden turvaamisen lähemmä tuhatta oppilasta? Halutuissa erikoispainotetuissa suurlukioissa pärjäävät parhaiten kauniit ja rohkeat.. Uusi Viikin normaalikoulun lukio vetää yli 9 keskiarvolla sisään, niin kuin norssilukiot yleensäkin Lukiopaikkoja tarvitaan myös niille oppilaille, joiden keskiarvo on alle 8. Malmin, Koillis-Helsingin luonnollinen aluekeskuksen, lukio on saanut paljolti oppilaitaan myös Itä-Helsingistä. Suora yhteys bussilla on alle 15 minuuttia. Uusi Helsingin suurin koulu tulee alueelle, jonne poikittaisliikenne-yhteydet ontuvat.
Olin itse suurlukiossa ja erosin lukion toiselta yli kasin keskiarvolla. Monet ystäväni jäivät luokalleen tai erosivat motivaation puutteen vuoksi. Suurlukiossa nähdyksi tuleminen ja usein opiskelun tueksi tarvittava myönteinen kontakti opettajien kanssa ei helposti toteutunut. Valinnaisuus ei korvannut nähdyksi tulemista. Kurssimuotoisessa lukiossa kelkasta putoamisen vaara on suuri, niiden kohdalla jotka ovat vähemmällä motivaatiolla tai kodin tuella lukioon tulleet.
600 oppilaan kouluja ei tarvita lisää Helsingissä. Varsinkin peruskoulujen tulee olla pienempiä ja neljän alimman luokan opetuksen tulisi olla mahdollisimman lähellä kotia turvallisien liikenneyhteyksien päässä. Nämä luokat. voivat olla osa isompaa hallinnollista kokonaisuutta, mutta sijaita pienemmässä viihtyisässä yksikössä, kuten esim. Tapanilan puukoulu. Jättikoulussa yksittäinen oppilas hukkuu helposti massaan, eikä oppilaiden ja opettajien suhde helposti tue oppimista. Sopivan kokoisessa koulussa lähes kaikki opettajat ja oppilaat tuntevat toisensa, mikä luo turvallisuutta ja motivaatiota. Yhteisöllisyys ja kodin tuki on tärkeä osa opiskelun tukea. Riittävä ja ajoissa puuttuva oppilashuolto, erityisopetus sekä oppilaanohjaus ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Suurissa lukioissa riittämätön oppilaanohjaus hidastaa opintoja. Peruskoulussa riittämätön tuki altistaa syrjäytymiskehitykselle.
Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ei ole varaa pudokkaisiin. Suurlukiossa sivuun jäämisen riski on suurempi. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ei ole varaa pudokkaisiin. Suurlukiossa sivuun jäämisen riski on suurempi. Pohjois-Helsingin lukion mediapainotteinen tehtävä on tärkeä mutta lisää vetovoimaisia painotusalueita tarvitaan. Yrittäjyyskasvatus tuskin riittää, vaikka osaltaan tukeekin kaksoistutkinnon ja yhteistyön toteutumista Malmin kauppaoppilaitoksen kanssa, jos kurssien pituudet saadaan sovittua yhteismitallisiksi. Kouluun tarvitaan paljon oppilaita Koillis-Helsingin ulkopuolelta. Lukioikäisten määrä on Helsingissä kasvussa.
Mistä on hyvät koulut tehty? Motivoituneista ja pätevistä opettajista, joilla on aikaa oppilaille, inhimillisen kokoisesta koulurakennuksesta, jossa pienempikin oppilas tuntee olonsa turvalliseksi. Ja että yhteisöllisyys oppilaiden vanhempien, oppilaiden, opettajien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa mahdollistuu ihmisen kokoisessa mittakaavassa. Tästä lienee kyse Tapanilan ala-koulun puolustamisessakin Toivottavasti toiveet seinien säästöistä eivät ratkaise kouluyksikköjen kokoa. Ikävintä on kuulla Megakokoisten koulujen olevan liian monen poliitikon mielestä hyviä ratkaisuja. Ovatko käyttöasteet tulleet määrääviksi mittareiksi kouluihinkin?
Sirkku Ingervo (vihr.)