Jokaisen helsinkiläisen tulee voida luottaa siihen, että saa tarvitsemansa lakisääteiset palvelut tasapuolisesti riippumatta asuinalueestaan. Tähän tarvitaan tekijöitä. Helsingin tulee pyrkiä Suomen parhaaksi ja houkuttelevimmaksi kuntatyönantajaksi. Nyt pitää löytää keinoja, lisää keinoja, jotta näin käy. Henkilöstö on vihreille tärkeä
Helsinki kärsii tällä hetkellä merkittävistä henkilöstöpulasta, erityisesti paljon koulutusta vaativilla naisvaltaisilla aloilla, kuten hoito- ja sosiaalialalla. Kaikki tietävät, että kohtuulliseen elämiseen riittävä palkka on yksi keskeinen asia, joka vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen, On tärkeää, että päätoimisen työn palkalla voi elää myös Helsingissä. Mieselättäjämalli ei ole tätä päivää.
Palkan riittävyyden lisäksi työn houkuttelevuuteen liittyy keskeisesti henkilöstömitoitus eli montako hoitajaa on yhtä hoidettavaa kohti. Valtakunnalliset suositukset tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon. Ei ole mitään järkevää perustelua, miksi Helsingissä vanhuksia tai sairaita hoitaisi vähemmän koulutettuja hoitajia kuin muualla Suomessa. Pikemminkin päinvastoin. Jatkossa uskon, että tälle asialle löytyy laajaa kannatusta, ainakin henkilöstöpulan aloilla.
Budjettineuvotteluissa yksimielisesti lisätty henkilöstöraha on tärkeä kädenojennus, vaikka se ei olekaan yksistään ole riittävä panostus. Tarvitaan myös pysyviä työsuhdeasuntoja ja työn viihtyvyyden lisäämistä, jotta yksityiset työmarkkinat tai naapurikunnat eivät houkuttele liikaa. Ei myöskään ole järkevää, että monissa tehtävissä maksetaan palkkaa vähän vähemmän kuin naapurikaupungeissa.
Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tullaan tarvitsemaan lisää. Se edellyttää suomen kielen ja maahanmuuttajataustaisen oman äidinkielen opetuksen lisäämistä. Ei ole järkevää aliarvioida muualta muuttaneiden koulutusta liian vähäisen kielenopetuksen vuoksi.
Miksi maahanmuuttajataustainen lapsi tai nuori hyvin usein alisuoriutuu koulussa? Melkein aina vastaus on puutteellinen suomen kielen taito, jonka taustalla on hyvin usein myös puutteellinen oman äidinkielen taito. Helsingissä on liikaa maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka kouluun tullessaan ovat lähes ummikoita, ainakin suomenkielen puhumisen ja sanaston laajuuden suhteen, vaikka olisivat olleetkin päiväkodissa.
Suomen kielen opetusta on järkevää lisätä siinä vaiheessa, kun sitä otollisimmin opitaan. Alle kouluikäisenä kielen oppiminen on helpointa. Jotta voi oikeasti oppia vierasta kieltä, niin täytyy olla riittävä oman äidinkielen osaaminen. Äitien riittävän kielitaidon tukeminen auttaa lasten opiskelua parhaiten. Sellaisia lapsia ja aikuisia, jotka eivät osaa kunnolla omaa äidinkieltään, on yllättävän paljon. On myös puhuttuja kieliä, joilla ei ole lasten kirjoja tai kirjallista perinnettä yleensäkään. Kaksikielisyys olisi hyvä tavoite maahanmuuttajataustaisille. Jo päiväkoti-ikäisille kannattaisi järjestää kotikielen kerhoja suurimmissa maahanmuuttajien kieliryhmissä riittävän kielitaitopohjan varmistamiseksi. Se ei maksaisi paljon ja hyöty olisi kasautuva.
Henkilöstön saatavuus on yhteinen asia, joka koskettaa kaikkia vauvasta vaariin. Nyt on aika toimia.
Sirkku Ingervo