Ajoissa puuttuminen on sitä, että ehkäistään ongelmien syveneminen tai kriisiytyminen. Ennaltaehkäisyn painopisteen pitää olla terveyden sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, kuten esimerkiksi koulupudokkuuden estämisessä.
Neljä eri lautakuntaa pohti yhteisessä iltakoulussa huhtikuussa lasten ja nuorten ongelmien vähentämistä. Jos nuori ei lähde kouluun omasta tai vanhempiensa toimesta, niin jonkun pitää voida ylittää rajat ja vaikka hakea hänet kotoa. Jokainen turha poissaolopäivä on liikaa. Opettajalle saadaan sijainen, oppilaalle ei. Vantaa antaa omille peruskoulun päättäneille nuorilleen koulutustakuun, niin eikö Helsingin pitäisi pystyä samaan?
Tarvitaan uusia, toimivia ja välittömiä keinoja auttaa lapsia ja nuoria terveeseen kasvuun. Jokaisessa koulussa pitäisi olla terveydenhoitaja, kuraattori tai psykologi tavoitettavissa koulupäivisin. Myös pienissä kouluissa edes osan päivää - säännöllisesti. Heidän aikansa ei saa mennä pelkästään kokouksiin ja perusterveystarkastuksiin tai lausuntojen kirjoittamiseen. Kouluterveydenhoitajien vastuualueet ovat monin paikoin kohtuuttomat, Eduskunnan oikeusasiamies on tästä kaupunkia huomauttanutkin.
Kaikki pahaa oloa oirehtivat lapset eivät suinkaan tarvitse lääkäriä tai sosiaalityöntekijää. Lasten ja nuorten pahan olon oireita ei pidä liiaksi medikalisoida. Kodin ulkopuolisen turvallisen aikuisen ei tarvitse olla psykiatri, vaan mieluummin arjen aikuinen, jolla on antaa aikaa erilaisissa elämäntilanteissa oleville lapsille. Joskus turvallinen aikuinen voi olla vaikka lapsia ja nuoria ymmärtävä naapuri, joka ei luokittele ihmisiä sen mukaan asuuko perhe vuokralla vai omistusasunnossa tai onko nuori yksinhuoltajan vai kahden huoltajan perheestä. Nuorisotoimen toiminta- ja tilastrategia ehdottaa, että alueellisia pieniä nuorisotiloja lakkautetaan ja tilalle tulee vastaavasti isompia toimintakeskuksia. Onnistuakseen ja nuorten elämää tukeakseen on tärkeää säästää tarpeellinen määrä lähinuorisotiloja alueilla, joista nuoret eivät ole valmiita matkustamaan kauaksi suurempiin nuorisokeskuksiin, vaan haluavat jäädä kotikulmilleen ja tavata tuttua nuorisotyöntekijää arjessaan. Ei kävijämäärä kerro nuorisotilan tai sen työn laadusta, vaan ennemminkin se, kuinka moni tulee uudestaan. Keskustan lähellä ison nuorisotilan tarve on hyvin erilainen kuin lähiöissä.
Suomen kesä on pitkä. Siksi myös lomien aikaista koululaisten ohjattua toimintaa ja heidän kanssa yhdessä suunniteltuja retkiä voitaisiin kaupungin ja järjestöjen toimesta lisätä, kun huoltaja on työssä.
”Suurin ilomme on iloa lapsistamme ja suurin hätämme ja huolemme on huolta lapsiemme tähden.” Kesälomien lähestyessä on hyvä muistaa, että parasta aikaa lapselle, on kodin aikuisen kanssa yhdessä vietetty aika. Harrastuksiin kiiruhtamista tärkeämpää voi olla välillä olla vain sohvaperunana. Aika on välittämisen tärkein mittari. Kuulumisen tunne syntyy siitä, että on tärkeä ja tulee kuulluksi itselleen merkityksellisissä asioissa. Se kantaa hedelmää pitkälle tulevaisuuteen.
Sirkku Ingervo
