Nettikolumni

LISÄÄ HYVINVOINTIA LASTEN JA NUORTEN ARKEEN!

Lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on Helsingissä loppusuoralla. Tavoitteena on sekä lastensuojelun sijoitusten väheneminen että lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen. Suunnitelmaa on tehty sosiaaliviraston johdolla yhteistyössä opetus-, terveys-. liikunta- ja kulttuuriviraston kanssa. Uutta on korostaa toimintaa hallintokuntien yhteispinnoilla - siellä missä lapsi tai nuori osallistuu usean eri hallintokunnan toimintaan. Haastavaa.

Virkamiesvalmistelun jälkeen suunnitelmaan tuli Vihreiden aloitteesta sosiaalilautakunnassa huomattavia parannuksia. Keskeisimpänä pidän ajatusta kouluterveydenhoitajien saamisesta kouluille joka päivä edes osaksi aikaa. Heidän luokseen on matalampi kynnys kuin kuraattorin tai psykologin luo. Kodissakävijöiden tehtävän kuvan käyttöönotto on iso askel koulupudokkuuden ehkäisemisessä. 3.-6.-luokkalaisten yksinäisiin iltapäiviin voidaan saada apua lasten toiveiden mukaista kerhotoimintaa lisäämällä. Kauppakeskus ei riitä, vaikka siellä olisi lämmintä, aikuisia ja välipalan ostomahdollisuus.

Valtuuston strategian mukaisesti suunnitelmassa esitetään päiväkotien ryhmäkoon pienentämistä. Nyt päiväkotiryhmään voi tulla uusi lapsi heti seuraavan kuukauden alusta, kun joku täyttää 3 vuotta. Kärkihankkeena on, että 3-vuotta täyttävien laskennallinen kerroin muuttuisi vain 2 kertaa vuodessa. Tämä rauhoittaisi päiväkotiryhmiä, kun paine ryhmäkokojen kasvattamiseen kesken lukukauden helpottaisi. Lapsuuden rauhassa kasvaneet lapset erottuvat niin päiväkodissa kuin koulussa. Lapsuuden rauhaa voidaan lisätä myös kiireisen päivän arkeen.

Kahden lapsen yksinhuoltajana olen vahvasti ajanut suunnitelmaa eroperheiden lasten järjestelmällisestä tukemisesta erotilanteissa, jotta lapset eivät jäisi aikuisten jalkoihin ja joutuisi siirtämään omaa selviytymisprosessiaan hamaan tulevaisuuteen. Oikea-aikainen apu auttaa parhaiten.

Seksuaalikasvatuksen lisääminen sekä tytöille että pojille omissa ryhmissään tukee myös omien rajojen pitämistä ja itsearvostusta.

Heikomman puolella! Tukea nuorten ja perheiden arkeen!

Lisää apua yksinhuoltajille ja yksinäisille!
Koulut kuntoon!

Lasten ja nuorten syrjäytyminen pitää ehkäistä. Tukea nuorten ja perheiden arkeen tarvitaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on vanhenevan Suomen elinehto. Mottoni on olla Heikomman Puolella. LASTENSUOJELU EI OLE VAIN SOSIAALIVIRASTON TEHTÄVÄ.

On syytä olla huolissaan lastensuojelun ja lapsiperheiden palveluihin varattujen rahojen riittävyydestä Helsingissä v. 2010. On selvä, että kaikkia lastensuojelun huostaanoton kriteerit täyttäviä lapsia ja nuoria ei voida onnistuneesti sijoittaa tavallisiin perheisiin – monista eri syistä.

Sijaishuollon tarve ei vähene, jollei ensin vahvisteta ennaltaehkäisyä ja peruspalveluja. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi päivähoitoryhmien pienentämistä, arjen tuen lisäämistä alle kouluikäisten perheille, lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuutta ilman lastensuojelukriteereitä, yksinhuoltajien arjen tukea ja vahvistamista, leikkipuistoihin panostamista sekä koulupudokkuuden ehkäisytoimia hallintokuntien yhteispinnoilla. Kodit, koulut ja terveydenhuolto voivat osaltaan tukea yhdessä lapsia ja nuoria, Jos niin oikeasti halutaan.

Mitkään rahat eivät riitä, jos huonosti voivia lapsia ja nuoria autettaisiin vasta lastensuojelun työntekijöiden kautta. Lastensuojelu ei kuulu vain lastensuojelun työntekijöille ja sosiaalisektorille, vaan kaikille muillekin hallintokunnille kuten kaupunkisuunnittelu-, opetus-, kulttuuri- ja liikunta- ja nuorisotoimelle. Se, miten tämän päivän lasten ja nuorten todelliset tarpeet kohdataan ajallaan, suuntaa Suomen tulevaisuuden.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sisällöstä ja kärkihankkeista päätetään Helsingissä syksyllä. Sosiaalilautakunnasta lausunnoille lähteneessä ohjelmassa korostetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvien peruspalveluiden vahvistamista, ennaltaehkäisyä ja perheiden varhaista tukea. Rahaa toteuttamiseen on varattu jo tälle vuodelle. Nyt on kiire panostaa ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen tukeen ja lastensuojelun avohuollon tukitoimiin selvästi nykyistä enemmän, jotta huostaanottojen tarve voisi kääntyä laskuun ja lasten ja nuorten hyvinvointi nousuun.

Sosiaalilautakunta evästi raamibudjettiesityksensä kaupunginhallitukselle huolella lapsiperheiden palveluiden, päivähoidon ja toimeentulotuen riittävyydestä

Kaupunginjohtaja teki oman budjettiesityksensä syksyllä ja valtuusto päättää v. 2010 budjetista budjettineuvottelujen jälkeen marraskuussa. On ensisijaisen tärkeää, että sosiaaliviraston budjetti korjataan paremmin vastaamaan tarpeita.

Lastensuojelusuunnitelman kärkihankkeet herättivät lautakuntavaiheessa paljon keskustelua. Mikä on olennaista ja tärkeää? Samalla heräsin myös itse pohtimaan, mikä on olennaista ja tärkeää elämässä? mitkä ovat oman elämäni kärkihankkeet? Mitä teen lasten ja nuorten hyvinvoinnin toteuttamiseksi työssäni erityisopettajana tai opinto-ohjaajana? Mitä toivon, että omat lapseni lapsuudestaan ja nuoruudestaan aikuisena muistavat?

Vielä on aikaa toimia. Vielä on aikaa rakastaa.

Sirkku Ingervo

kahden lapsen äiti
erityisopettaja, opinto-ohjaaja
sosiaalilautakunnan puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
KÄPYLÄ