LISÄÄ HYVINVOINTIA LASTEN JA NUORTEN ARKEEN!

Lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on Helsingissä loppusuoralla. Tavoitteena on sekä lastensuojelun laitossijoitusten väheneminen että lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen. Suunnitelmaa on tehty sosiaaliviraston johdolla yhteistyössä opetus-, terveys-. liikunta- ja kulttuuriviraston kanssa. Taustaselvitykset on tehty, mutta olennaista jatkossa ovat kärkihankkeet, jotka toteutetaan tällä valtuustokaudella. Sijaishuollon tarve ei vähene, jollei ensin vahvisteta ennaltaehkäisyä ja peruspalveluja. Tämä tarkoittaa käytännössä päivähoitoryhmien pienentämistä, arjen tuen lisäämistä alle kouluikäisten perheille, lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuutta ilman lastensuojelukriteereitä, yksinhuoltajien arjen tukea ja vahvistamista, leikkipuistoihin panostamista sekä koulupudokkuuden ehkäisytoimia hallintokuntien yhteispinnoilla. Kodit, koulut ja terveydenhuolto voivat osaltaan tukea yhdessä lapsia ja nuoria. Jos niin oikeasti halutaan.

Mitkään rahat eivät riitä, jos huonosti voivia lapsia ja nuoria autetaan vasta lastensuojelun työntekijöiden kautta. Lastensuojelu ei kuulu vain lastensuojelun työntekijöille ja sosiaalisektorille, vaan kaikille muillekin hallintokunnille kuten kaupunkisuunnittelu-, terveys-, opetus-, kulttuuri- ja liikunta- ja nuorisotoimelle. Se, miten tämän päivän lasten ja nuorten todelliset tarpeet kohdataan ajallaan, suuntaa Helsingin tulevaisuuden.

Vihreiden aloitteesta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tuli huomattavia parannuksia. Keskeisimpänä pidän tavoitetta kouluterveydenhoitajien saamisesta kouluille joka päivä edes osaksi aikaa. Heidän luokseen on matalampi kynnys kuin kuraattorin tai psykologin luo. Kodissakävijöiden tehtäväkuvan käyttöönotto on iso askel koulupudokkuuden ehkäisemisessä. Kauppakeskus ei lapsille ja nuorille riitä, vaikka siellä olisi lämmintä, aikuisia ja välipalan ostomahdollisuus. 3.-6.-luokkalaisten yksinäisiin iltapäiviin voidaan saada apua lasten toiveiden mukaista kerhotoimintaa lisäämällä.

Valtuuston strategian mukaisesti suunnitelmassa esitetään päiväkotien ryhmäkoon pienentämistä. Nyt päiväkotiryhmään voi tulla uusi lapsi heti seuraavan kuukauden alusta, kun joku täyttää 3 vuotta. Kärkihankkeena on, että 3-vuotta täyttävien laskennallinen kerroin muuttuisi vain 2 kertaa vuodessa. Tämä rauhoittaisi päiväkotiryhmiä, kun paine ryhmäkokojen kasvattamiseen kesken lukukauden helpottaisi. Lapsuuden rauhassa kasvaneet lapset erottuvat niin päiväkodissa kuin koulussa. Lapsuuden rauhaa voidaan ryhmäkokoja pienentämällä lisätä myös päiväkodin arkeen.

Taustatutkimukset puhuvat karua kieltä Helsingistä. Lastensuojelun valtakunnallisista tavoitteista on jääty jälkeen. Yksinhuoltajien lapsilla ei läheskään aina ole varaa edes yhteen mielekkääseen harrastukseen. Köyhiä lapsiperheitä on enemmän kuin aiemmin. Eroperheiden lapset jäävät usein itsekseen selviämään aikuisten vaikeuksista. Leikkipuistojen alakoululaisten kesätoimintaa ja lapsiperheiden kotipalveluja on aivan liian vähän ja ylisuuria ryhmiä päiväkodeissa liian paljon.

Kahden lapsen yksinhuoltajana olen vahvasti ajanut suunnitelmaa eroperheiden lasten järjestelmällisestä tukemisesta erotilanteissa, jotta lapset eivät jäisi aikuisten jalkoihin ja joutuisi siirtämään omaa selviytymisprosessiaan hamaan tulevaisuuteen. Myös seksuaalikasvatuksen lisääminen nuorille on tärkeää. Tämäkin on kärkihanke. Oikea-aikainen tieto ja apu .tukee myös omien rajojen pitämistä ja itsearvostusta. Lasten ja nuorten syrjäytymiskehitys pitää ehkäistä. Tukea nuorten ja perheiden arkeen tarvitaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on vanhenevan Suomen elinehto.

Heikomman Puolella. Lastensuojelusuunnitelman kärkihankkeet herättivät lautakuntavaiheessa paljon keskustelua. Mikä on olennaista ja tärkeää? Samalla pohdin, mikä on olennaista ja tärkeää omassa elämässäni? Mitkä ovat oman elämäni kärkihankkeet? Mitä teen lasten ja nuorten hyvinvoinnin toteuttamiseksi työssäni erityisopettajana tai opinto-ohjaajana? Mitä toivon, että omat lapseni lapsuudestaan, nuoruudestaan ja minusta aikuisena muistavat?

Vielä on aikaa toimia. Vielä on aikaa rakastaa.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi tarvitaan täsmätyömuotoja hallintokuntien rajapinnoilla. Koulupudokkuus ei synny tyhjästä ammattikoulun ensimmäisenä syksynä. Sen estämiseksi on toimittava jo alakouluvaiheessa. Aiemmin Helsingissä on ollut "kodissakävijöitä", jotka ovat menneet yläkoululaisen nuoren luo, jos selittämättömiä koulupoissaoloja on ollut useampi päivä. Tämä toiminta on syytä kiireesti alkaa uudelleen. Opettajalle voidaan palkata sijainen. Oppilaalle ei. Yksikin turha poissaolopäivä on liikaa. Myös koulujen omat toimenpiteet, kuten jatkuva ryhmäyttäminen ja sopivan kokoiset opetusryhmät tukevat joukkoon kuulumista. Sekin ehkäisee kelkasta putoamista.

Yhtenäiskoulun rehtori vaihtuu tämän lukuvuoden aikana. Samaan aikaan kouluverkkoa tarkastellaan jälleen. Olen erittäin huolissani tilanteesta, sillä näin vain Yhtenäiskoulun rehtorin sijaisuuden olevan auki, mutta vain peruskoulun osalta. Nyt on todennäköisesti syytä ryhtyä jälleen taistoon Yhtenäiskoulun puolesta. Ollaan yhteydessä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta.

LASTENSUOJELU EI OLE VAIN SOSIAALIVIRASTON TEHTÄVÄ

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sisällöstä ja kärkihankkeista päätetään Helsingissä syksyllä. Sosiaalilautakunnasta lausunnoille lähteneessä ohjelmassa korostetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvien peruspalveluiden vahvistamista, ennaltaehkäisyä ja perheiden varhaista tukea. Rahaa toteuttamiseen on varattu jo tälle vuodelle. Nyt on kiire panostaa ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen tukeen ja lastensuojelun avohuollon tukitoimiin selvästi nykyistä enemmän, jotta huostaanottojen tarve voisi kääntyä laskuun ja lasten ja nuorten hyvinvointi nousuun.

Sosiaalilautakunta evästi raamibudjettiesityksensä kaupunginhallitukselle huolella lapsiperheiden palveluiden, päivähoidon ja toimeentulotuen riittävyydestä

Kaupunginjohtaja teki oman budjettiesityksensä syksyllä ja valtuusto päättää v. 2010 budjetista budjettineuvottelujen jälkeen marraskuussa. On ensisijaisen tärkeää, että sosiaaliviraston budjetti korjataan paremmin vastaamaan tarpeita.

Sirkku Ingervo

kahden lapsen äiti
erityisopettaja, opinto-ohjaaja
sosiaalilautakunnan puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
KÄPYLÄ